Design a site like this with WordPress.com
Get started

Betoja ja to do -listoja

Jaahas kuusi viikkoa on vierähtänyt vauhdilla. Tuomion kuulemiseen eli röntgeniin on aikaa enää pari hassua viikkoa. Vähän kyllä jännittää, että missä kunnossa jalka todellisuudessa on. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että edistymistä on kyllä tapahtunut joka viikko. Veikkaan, että odotukseni ovat kuitenkin olleet liian korkealla, sillä ajattelin käveleväni tässä vaiheessa jo ihan solidisti ilman keppejä. Toki olen pystynyt jo kävelemään ihan hyviä pätkiä ilman niitä ja loikkimaan metiköissä, en sitä sano, mutta toivoin, että keppien käyttö olisi tässä vaiheessa jo historiaa. Näin ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut. Jäädään siis yhdessä jännittämään tuloksia sinne 20.4. asti.

Toivoin, että keppien käyttö olisi jo historiaa.

Mitä kivillä kun ei voi kiivetä?

Kelit on parantunut huimasti ja ulkokiipeily on tullut osaksi monen arkea. Nyt kun hallit on kiinni niin kivillä on näkynyt yllättävänkin paljon tuttuja kasvoja. Itse olen yrittänyt pysyä mukana kiipeilyskenessä lähtemällä kannustajaksi muille. Kivillä aikaa olen saanut kulutettua treenaamalla lihaskuntoa, spottaamalla, keksimällä betoja ja kasaamalla itselleni to do -listaa 27 cragsiin. Ihan luontoon pääseminenkin näin “karanteenin” keskellä tuntuu jo voitolta. Vuohimäessä oli hauska käydä vaan katselemassa eri sektoreitä läpi ja listaamassa tulevia projekteja. Toki valehtelisin jos en myöntäisi, että hinku kiipeämään on ihan älytön.

Tuhnu, Taivaskallio

Kävin hakemassa jalan treenamisen kannustimeksi itselleni uudet Pythonit Boulderkeskukselta viime viikolla. Tästä uudesta mallista en osaa vielä mitään sanoa, mutta vanha Python on ollut kyllä omaan kapeaan jalkaani täydellisesti sopiva kenkä. Matkaan tarttui mukaan myös Organicin Lunch bag chalk bucket, joka pääsikin heti Aleksin testiin Vuohimäessä. Suosittelen jos boulderointiin ei vielä omaa mankkapussia löydy. Dikkaan erityisesti isosta vetskaritaskusta, jonne saa hyvin harjat ja muut kyytiin.

Lenkkaritraverse

Olen saanut välillä myös kävelyseuraa mukaan lenkeille, joka kyllä piristää kummasti mieltä. Toisinaan mietin, että eikö ole super tylsää laahustaa niin hidasta tahtia. Kummasti jengi kuitenkin keksii oheistekemistä matkalla. Miten kanssakävelijät sitten saavat aikansa kulumaan? Metsästämällä traverseja ja porttikongeja (leukoja).

Kiitos taas kun pääsit tänne asti ja tsemppiä viikkoon! 🙂

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

Create a website or blog at WordPress.com

Up ↑

%d bloggers like this: